Naperoviikon satuseminaari pureutuu lukemisen tärkeyden ymmärtämiseen

Eilen Taivalkosken seurakuntatalolla pidetyssä satuseminaarissa kuultiin tärkeitä ajatuksia sadusta, satujen maailman ja lukemisen tärkeydestä. Lähinnä opettajista ja muista julkisista kasvattajista koostuva yleisö sai lisäksi tietoa Taivalkoskellakin toteutettavista taiteen perusopetuksesta.

Napero on oma sankaritarinansa

Tilaisuuden emäntä Sisko Liimatta kertoi alustuksessaan satujen ja tarinoiden olevan parhaita tapoja ymmärtää maailmaa ja elämää yleensä. Sadut sisältävät erilaisia sankaritarinoita, joista löytyy paljon universaaleja, yleismaamallisia piirteitä. Sankari on sankari näissä tarinoissa siksi, ettei sankari tiedä mitään sankaruudesta.

-Napero-Finlandia on itsestään eräänlainen sankaritarina, jossa Niilo Keränen henkilöityy sankariksi. Hanhän on ollut vyöryttämässä naperokiveä liikkeelle.

Napero-Finlandia onkin pyörinyt nyt jo seitsemän vuotta.

-Satuja on tullut näiden vuosien aikana jo 30 000, josta itse olen lukenut muutamia tuhansia, kansanedustajia- satusetä Niilo Keränen kertoi. Hänen mukaansa jokainen kasvattaja on nähnyt, kuinka lapsi keskittyy luovaan työhön.

-Kirjoittamisprosessissa näemme, kuinka lapsi keskittyy luovaan työhön.

-Kirjoittamisprosessissa näemme, kuinka lapsi kielii keskellä suuta, silmä kovana seuraa kirjaimen kiemuraa. Lasta täytyy kannustaa kirjojen ja satujen pariin ja itse kirjoittamaan, Keränen muistutti.

Lukemiseen täytyy kannustaa

Kävin itse koulua, jossa heti huudettiin suurella äänellä, jos joku teki virheen lukemisessa, kertoi kirjailija Vuokko Niskanen.

-Lukemista ei kuitenkaan koskaan saisi tulla peikkoa. Lapsen ja kirjan suhde muodostuu kotona, mutta ei ole liian myöhäistä aloittaa vaikkapa vasta koulussa. Lukijaksi voi kasvaa missä elämän vaiheessa hyvänsä.

Niskasen mukaan ihminen etsii elämäänsä merkitystä koko ajan. Lapsikin tekee niin. Vähäisestä kokemuksesta johtuen lapsi ei erittele asioita vaan tuntee, kuvittelee, kokeilee.

Satu auttaa ja opettaa lasta hallitsemaan pelkoja, koska lapsi ei pysty sanoin kertomaan kärsimyksistään, yksinäisyydestä eikä ahdistuneisuudestaan.

Oulun taidetoimikunnan pääsihteeri Ulla Kuukasjärvi sivusi lukemista taiteen perusopetusta koskevasssa puheessaan. Hän kyseli, miksi meidän oikeastaan tarvitsee kantaa huolta lasten ja nuorten lukemisharrastuksesta.

-Koska kieli luo identiteettiämme, minuuttamme. Ja kirjallisuus on kieltä, sanojen taidetta. Kirjasta tai kirjottaen saa myös taiteellisia elämyksiä, koska puhummehan kirjan suhteen taiteesta.

Naperotutkimuksesta toi satuseminaariin viestinsä oulun yliopistossa kirjallisuutta opiskeleva Johanna Konttila, joka oli tänä vuonna myös satuja arvostelemassa.(Koillissanomat 14.10.1999/Auni Vääräniemi).